Liiketoimintaympäristö

Suomessa, kuten yleisestikin Euroopassa apteekkien liiketoimintaa säädellään edelleen vahvasti, säätely on kuitenkin murroksessa ja osassa maista säätelyä on purettu kuten esimerkiksi Norjassa. Suomessa säätely estää edelleen apteekkien ketjuuntumisen ja apteekkeja voivat omistaa vain yksityiset henkilöt, poikkeuksena Yliopiston Apteekit. Ruotsissa apteekkimarkkinoiden sääntely vapautettiin 2009, minkä tuloksena markkinoille on nopeasti syntynyt uusia apteekki ketjuja ja markkinoille pyrkivät myös suuret eurooppalaiset ketjut. Ruotsin apteekkimarkkinan vapautumisen jälkeen apteekkien määrä on kasvanut 35 prosentilla kahdessa vuodessa, mikä on johtanut kiristyneeseen kilpailutilanteeseen, alhaisempaan keskimyyntiin ja kustannuspaineisiin. Vuoden 2013 aikana odotetaan Ruotsissa tapahtuvan apteekkitoiminnan keskittymistä, kun apteekkiklustereita ostaneilla tai niistä kiinnostuneilla tahoilla on mahdollisuus myydä tai hankkia omistukseensa apteekkeja. Tämän kehityksen tuloksena markkinatoimijoiden määrän odotetaan laskevan.

 

Venäjällä ja Baltiassa apteekkeja voivat omistaa niin yksityiset henkilöt kuin yrityksetkin, markkinoilla toimii sekä yksityisiä että ketjuihin kuuluvia apteekkeja. Venäjän apteekkimarkkina on hyvin hajanainen, ja kymmenen suurinta toimijaa hallitsevat markkinasta vain noin 15 prosenttia. Tämä luo mahdollisuuksia suurempien ketjujen muodostumiseen. Kuluneen vuoden aikana suuremmat ketjut ovat ostaneet pienempiä ketjuja kattaakseen yhä suurempia alueita ja hakeakseen tehokkuutta suuremmilla ostovolyymeilla. Venäjän markkinoilla on nähtävissä myös uudentyyppisten apteekkikonseptien yleistyminen, kuten esimerkiksi ns. ”tukkuhinta-apteekit” sekä ruokakauppojen yhteyteen perustettavat apteekit.

 

2011-vuoden lopussa Suomessa oli reilut 800 apteekkia, Ruotsissa määrä on kohonnut nopeasti yli 1200:aan markkinoiden vapauduttua, Venäjällä apteekkien määrä on kohonnut yli 30 000:een. Apteekkien harjoittamassa vähittäiskaupassa OTC- ja Traded Goods -segmenttien merkitys on kasvanut ja ne toimivat lääkkeiden vähittäiskaupan kasvuvetureina kaikilla markkina-alueilla. Huomattavaa on myös se, että yleisesti apteekkien valikoimat jatkavat kasvamistaan ja apteekkien omien merkkien määrä on lisääntynyt. Venäjällä on tosin nähtävissä toisentyyppistäkin kehitystä, jossa hinta on merkittävin kilpailutekijä ja sen pohjalle on rakentumassa uudentyyppisiä apteekki-formaatteja.

 

Suomessa lääkejakelussa on edelleen käytössä yksikanavamalli, jossa lääketukkuyhtiöt tekevät sopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa niiden tuotteiden jakelemiseksi yksinoikeudella maan kaikkiin apteekkeihin. Suomessa kaksi lääketukkuyhtiötä vastaa lähes täysin lääkejakelusta, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Suomen lääkejakelumarkkinassa ei ole tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Ruotsissa on käytössä ns. hybridi-malli, joka muodostui lääketukkuyhtiöiden integroituessa lääkkeiden vähittäiskauppaan. Hybridi-mallissa tukkutoimittajat vastaavat oman vähittäisketjunsa lisäksi myös muiden apteekkiketjujen lääkejakelusta. Ruotsin apteekkimarkkinan muutoksilla saattaa olla vaikutusta vertikaalisen integraation yleistymiseen, kun apteekkiketjujen ja tukkutoimijoiden yhteistyö kasvaa. Ruotsissa on yhä selvemmin nähtävissä myös uusien toimijoiden tulo jakelumarkkinoille. Venäjän ja Baltian lääkejakelumarkkinat toimivat monikanavamallissa. Venäjän lääketukkumarkkinat ovat merkittävästi keskittyneemmät kuin vähittäiskauppamarkkinat. Seitsemän suurinta lääketukkua vastaa suurimmasta osasta suorista lääkeostoista lääkeyhtiöltä, mutta markkinoilla toimii kuitenkin satoja pienempiä alueellisia lääketukkuja, jotka hankkivat tuotteensa useilta eri tahoilta.